Kahden suklaan kurpitsabrownies (gluteeniton, sokeriton, maidoton, munaton, vegaaninen, vhh)

Kaikki levynä paistettavat leivonnaiset ovat siitä kivoja, että niitä voi tehdä isommankin annoksen kerralla ja siitä riittää isommallekin porukalle. Ne ovat yleensä myös helppoja ja nopeita valmistaa. Äitini vakio sellaisiin ovat aina kuuluneet mokkapalat tietyllä ohjeella valmistettuna. Siinä ohjeessa ei vatkata yhtään mitään ja vaikken itse mitenkään himoitse mokkapaloja, niin monia versioita eri tilaisuuksissa elämän varrella maistaneena, on pakko todeta, että äitini ohjeella tehdyt mokkapalat ovat ehdottomasti parhaita. Samaa ovat todenneet monet muutkin. Eikä kehuissani ole yhtään mukana äitilisää! ;)

Ilmeisesti äidin geeniperintönä olen omaksunut nämä helpot ja nopeat reseptit eli monet reseptini ovat mallia "sekoita ja paista". Niin tälläkin kertaa, vuorossa on nimittäin tuplasuklaakurpitsabrowniet ilman kananmunaa, viljoja, maitotuotteita ja sokeria.

Näissä kurpitsabrownieissa on sokerittomia tummasuklaahippuja ja taikinassa on käytetty kaakaovoita valkosuklaana. Valkosuklaahan koostuu perinteisesti kaakaovoista, sokerista, maidosta ja mausteena on usein vaniljaa. Koska ainakin raakakaakaovoissa on hieman pistävä, sanoisinko rommimainen aromi, yritin tehdä siitä enemmän maitovalkosuklaan tapaista lisäämällä makeutusta, vaniljajauhetta, vaniljasteviaa sekä tocoa. Toco on riisilesejauhetta, joka on luontaisesti maultaan makeaa ja kermaisaa. Se luetaan ns. superfoodeihin mm. sen sisältämän E-vitamiinin johdosta. Tocoa saa muun muassa luontaistuotekaupoista, Ruohonjuuresta sekä tietenkin suunnilleen kaikista vastaavia tuotteita myyvistä nettikaupoista.

Lisäsin taikinaan vielä mehevyydeksi ja pehmeydeksi kookosmaitoa. Kikhernejauhoja lisäsin, jotta se sitoisi varmuuden vuoksi taikinaa ja lopputulos onnistuisi. Ja onnistuihan se, mikä ei todellakaan aina ole lainkaan varmaa, kun poistaa taikinasta suunnilleen kaikki ne raaka-aineet, mistä perinteisiä leivonnaisia yleensä tehdään. Koostumus oli pinnalta rapeahko
ja sisältä mehevänä sitkeähkö. Kaupaksi menivät nämäkin, johtuuko se sitten siitä, että lähipiirini syö melkein mitä vaan, en osaa sanoa. Kokeile itse ja katso miten käy!

MUNATTOMAT KAHDEN SUKLAAN KURPITSABROWNIET ILMAN SOKERIA JA MAITOTUOTTEITA

(8-10 palaa)

1½dl kurpitsasosetta (käytin itse tehtyä)

½dl kookosmaitoa (tölkistä, ei kookosmaitojuomaa)

½tl ceyloninkanelia

½tl vaniljajauhetta

ripaus suolaa ja muskottipähkinää

2½rkl kaakaovoita sulatettuna

2rkl tocoa eli riisilesejauhetta

0,5dl erytritolia +15-20 tippaa vaniljasteviaa (tai 4-5rkl kookossokeria)

3rkl kookosjauhoja

2rkl kikhernejauhoja

2t leivinjauhetta

haluamasi määrä suklaahippuja

Sekoita kookos- ja kikhernejauhoja sekä leivinjauhetta lukuun ottamatta kaikki aineet keskenään. Lisää sitten loput aineet sekä suklaahiput ja levitä taikina leivinpaperoituun vuokaan (noin 12x12cm) ja paista uunissa 200C keskitasolla noin 20-30 minuuttia eli kunnes pinta saa väriä ja näyttää kypsältä. Jos pinta alkaa tummua liikaa paistamisen aikana, laita vuoan päälle leivinpaperi suojaksi. Ota vuoka uunista ja nosta se varovasti vuoasta pois. Tässä auttaa huomattavasti, mikäli olet leivinpaperoinut vuoan siten, että leivinpaperi tulee yli reunojen, jolloin paperin reunoja voi käyttää ikään kuin nostokahvoina. Anna leivonnaisen jäähtyä täysin ja leikkaa sitten haluamasi kokoisiksi paloiksi.

Kurpitsansiemenkeksit (munaton, maidoton, gluteeniton, viljaton, sokeriton, vhh, vegaaninen, paleo vaihtoehto)

Olen saanut pariin otteeseen kyselyjä kurpitsansiemenjauhosta ja niiden käytöstä. Koska en ole niitä käyttänyt, on ollut pakko antaa vinkkejä vain fiilispohjalta. Nyt sain kuitenkin viimein tilattua pussillisen vähärasvaista kurpitsansiemenjauhetta. Ajattelin käyttää sitä ensisijaisesti edullisempana vaihtoehtona kasvipohjaiselle proteiinijauheelle, mutta tulin kuitenkin kehittäneeksi siitä nämä kurpitsansiemenkeksit.

Ulkonäkö on tylsä, eikä todellakaan se kaikkein houkuttelevin. Uunista tullessaan, vielä lämpiminä tuoksukin oli makuraadin mukaan "terveellinen". Kun sitten maistoimme keksejä niiden täysin jäähdyttyä ja rapeutuneena oli yllätys melkoinen, sillä kaikesta huolimatta ne olivat todella hyvän makuisin. Näihin kekseihin pätee se sama vinkki, kuin muinoin Antipastan Facebook-sivuille laittamaani smoothieen, että jos et tahdo kenenkään muun syövän herkullisen makuisia keksejäsi, niin tee niistä pahan näköisiä! ;-)

Nämä keksit ovat maidottomuuden, viljattomuuden ja sokerittomuuden lisäksi vielä munattomia, joten soveltuvat hyvin myös esimerkiksi vegaaneille. Annoksesta tuli reilu 10 amerikkalaiskokoista keksiä. Opettelen jatkossa tekemään suomalaisemman kokoisia :)
 

MUNATTOMAT JA SOKERITTOMAT KURPITSANSIEMENKEKSIT

(noin 20-25 kpl koosta riippuen)

2½dl vähärasvaista kurpitsansiemenjauhetta

1dl erytritolia (tai kookossokeria paleoon)

0,75dl haluamaasi kasvimaitoa

75g kookosöljyä sulatettuna

1tl leivinjauhetta

1tl ksantaania

25 tippaa vaniljasteviaa

0,25tl suolaa

0,25tl vaniljajauhetta

Sekoita kaikki aineet kulhossa sekaisin ja ota taikinasta pellille nokareita, jotka litistät kekseiksi. Paista keksejä uunissa 175C noin 15 minuuttia. Keksit ovat pehmeitä uunista otettaessa, mutta kovettuvat jäähtyessään.

Silakkapihvit (gluteeniton, viljaton, maidoton, vähähiilihydraattinen, paleo)

Nyt tulee ensimmäinen blogiruoka, jota en ole edes kunnolla itse maistanut ja tuskin tulen edes maistamaan. Se ei johdu siitä, että resepti tai lopputulos olisi epäonnistunut ja ruoka olisi pahaa, vaan ihan siitä etten itse pysty kyseistä raaka-ainetta kakomatta syömään. Silakkapihvit! En pidä silakasta enkä muistakaan pienistä ja ruotoisista kaloista yhtään. En ole ikinä tykännyt ja tuskin tulen tykkäämäänkään. Maku ei ole paha, mutta ne ohuen ohuet ruodot eivät houkuttele ja tekevät huonoa.

Siitä huolimatta päätin julkaista tämän, sillä monet muut niistä pitävät kovasti. Esimerkiksi isäni, jolle näitä valmistin. Yleensä äitini leivittää silakkapihvit perinteisesti ruisjauhoilla, joten halusin kokeilla itse valmistamaani gluteenitonta ja viljatonta "ruis"leivitystä. Lopputuloksessa ei kolmen maistelijan voimin ollut mitään eroa rukiiseen leivitykseen (maistoin pelkkää leivitystä!). Ulkonäöllisesti valmistamani leivitys oli paljon tummempi, minkä ymmärtää hyvin, kun sen pohjana on tumma pellava ja carob. Pihvit eivät siis ole palaneita, vaikka ehkä niin voisi kuvista luulla. Muuten valmistin pihvit äitini perinteisellä tyylillä. Uskon, että silakkapihveistä pitävät tykkäävät kyllä näistä kovasti! :)

GLUTEENITTOMAT PERINTEISET LEIVITETYT SILAKKAPIHVIT

500g ruodottomia silakkafileitä

suolaa ja maustepippuria maun mukaan

sipulia, voita tai öljyä

tuoretta tilliä

Leivitys:

0,75dl tummia pellavansiemeniä

1rkl carob-jauhetta (mikä tämä on? Lue täältä lisää)

ripaus maustepippuria

1 muna

Hienonna sipuli ja kuullota sitä pannulla rasvassa. Mausta silakkafileet maun mukaan suolalla ja maustepippurilla. Laita puoleen fileistä sipulia ja tuoretta tilliä ja laita täyttämätön filee päälle. Hienonna pellavansiemenet jauheeksi esimerkiksi tehosekoittimessa. Lisää joukkoon carob ja mausta maustepippurilla ja (halutessasi hyppysellisellä suolaa). Kaada pellavaseos lautaselle. Riko muna lautaselle ja riko sen rakenne haarukalla vatkaten. Kasta täytetyt fileet munaan molemmilta puolilta ja sen jälkeen pellavaseoksessa. Paista pihvejä keskilämmöllä pannulla rasvassa, kunnes pihvit ovat kypsiä ja tarjoile esimerkiksi peruna-, juures- tai kukkakaalimuusin kera.

Kahden raaka-aineen kaurakeksit (gluteeniton, munaton, maidoton, vegaaninen)

Olen viime aikoina törmännyt useasti tähän kahden raaka-aineen keksireseptiin, joten minulla ei kai ollut muuta mahdollisuutta, kuin kokeilla sitä. Taikinan valmistus ei voisi olla enää yhtään helpompaa. Banaanit muussataan ja sekaan lisätään kaurahiutaleita. Lisäsin vielä ripauksen suolaa korostamaan makuja. Taikinasta otetaan isoja nokareita, jotka muotoillaan kekseiksi, sillä taikina ei leviä uunissa. Lopputuloksena on pehmeitä banaanille ja kauralle maistuvia pikkuleipiä. Ihan kivoja ja erittäin helppoja ja nopeita valmistaa, sopivat hyvin esimerkiksi aamupalalle. Jos pidät rapeammista ja makeammista kekseistä, voit lisätä taikinaan esimerkiksi kookossokeria.

KAHDEN RAAKA-AINEEN GLUTEENITTOMAT BANAANI-KAURAKEKSIT

(noin 10kpl)

2 erittäin kypsää banaania

2dl gluteenittomia kaurahiutaleita

hyppysellinen suolaa

Hienonna banaanit soseeksi esimerkiksi haarukalla ja sekoita joukkoon kaurahiutaleet ja suola. Ota taikinasta leivinpaperoidulle pellille nokareita ja levitä ne esimerkiksi lusikan avulla litteiksi kekseiksi. Paista uunissa 175C noin 20 minuuttia. Anna jäähtyä.

Pannukakut (gluteeniton, viljaton, maidoton, sokeriton, vhh, paleo)

Viljattomassa ja maidottomassa ruokavaliossa olen kokenut yhdeksi haasteellisimmaksi asiaksi lettujen valmistuksen. En nyt tarkoita amerikkalaistyylisiä pannukakkuja, vaan ohuita kreppien tapaisia lettuja. Seuraavaksi vuorossa olisi thaimaalaiset banaanitäytteiset krepit, mutta sitä ennen vuorossa on "perinteisiä" pannukakkuja. Perinteisiä siinä mielessä, ettei niissä ole banaania, vaan maku on melkolailla pannukakkujen tapaan neutraali. Taikina valmistuu helposti ja nopeasti niin käsin kuin tehosekoittimessakin. Makeutuksen määrää voi jokainen säätää oman makunsa mukaan. Tällä kertaa tein hieman makeampia pannukakkuja, sillä tarjoilin ne tuoreiden marjojen ja makeuttamattoman löysän kookoskerman kera.

PANNUKAKUT

(4 annosta)

4 munaa

2dl mantelimaitoa (tai muuta haluamaasi maitoa)

0,75dl erytritolia tai kookossokeria (paleoon)

2rkl psylliumia

6rkl kookosjauhoja

1tl soodaa

ripaus suolaa

paistamiseen öljyä 

Vatkaa munat, maito ja erytritoli kulhossa sekaisin. Lisää loput kuivat aineet ja anna turvota hetki. Taikinan kuuluu olla paksua. Paista taikinasta pieniä pannukakkuja pannulla öljyssä ja tarjoile esimerkiksi kookoskerman ja marjojen kera.

Helpot tortillalastut kevyemmin (gluteeniton, vegaaninen, sokeriton, maidoton, munaton)

Olin ostanut itselleni viikonloppua varten kaupasta gluteenittomia maissitortilloita ja niitä sitten tietysti jäi syömättä aimo kasa. Mietin pitkään mitä kivaa niistä voisi kehitellä ja lopulta muistin, että olen joskus nähnyt jossain tehtävän tortillaletuista sipsejä. Siitä inspiroituneena ajattelin, ettei se voi olla vaikeaa ja lähdin siltä istumalta kokeilemaan. Meillä on kavereiden kesken vitsinä, että kun ajattelee jonkun olevan aivan helppoa ja yksinkertaista tai päättää tehdä asioita ajatukselle "mä ihan tosta vaan äkkiä", niin varmasti menee pieleen ja vieläpä todella pahasti. Katastrofin ainekset olivat siis ilmassa, mutta kerrankin homma meni putkeen, kuten halusin.

Leikkasin tortillaletut kolmioiksi, suihkautin päälle öljyä, suolaa ja mausteeksi vielä paprikajauhetta. Mausteita voi laittaa oman maun mukaan tai jättää kokonaan pois jos haluaa. Tortillakolmiot paistetaan uunissa ja lopputuloksena on todella rapeita ja maukkaita sipsejä. Ei tarvitse pelätä rasvakeittämisen riskejä palovammoineen tai tulipaloineen. Todella näppärää! Voin lämpimästi suositella näitä!

Löysin gluteenittomia maissitortillalettuja Prismasta sieltä, missä oli kaikki muutkin texmex-tuotteet (oli muistaakseni Santa Marian, mutta voin olla väärässäkin).

HELPOT JA ÄÄRETTÖMÄN NOPEAT TORTILLALASTUT

1 paketti gluteenittomia maissitortillalettuja

hieman öljyä

suolaa ja mausteita maun mukaan

Laita uuni kiertoilmalle 150C. Tortillojen öljyämisessä suihkupullo on näppärä väline, mutta ilmankin pärjää. Suihkauta jokaiselle letulle hieman öljyä ja levitä se letulle, ripottele pinnalle suolaa ja kasaa letut päällekkäin. Leikkaa letut kahdeksaan osaan, kuin leikkaisit täytekakkua (ensin pitkittäin halki, sitten poikittain ja sitten vielä vinottain). Jaa tortillat leivinpaperoiduille pelleille yhteen kerrokseen. Laita tortillat uuniin ja paista noin 10 minuuttia, kunnes rapeita. Ota uunista, anna jäähtyä ja tarjoile.

Thaimaalainen papaijasalaatti eli Som Tam suomalaisittain (gluteeniton, viljaton, maidoton, munaton, vhh)

Som Tam on thaimaalainen tulinen salaatti, pieni välipala, jota myydään katukeittiöissä. Se valmistetaan oikeaoppisesti vihreästä, raa'asta papaijasta. Vihreä papaija on rapeaa, mutta se ei mielestäni maistu juuri millekään. Som Tamin valmistukseen tarkoitettua papaijaa saa Suomessa lähinnä aasialaisista ruokakaupoista ja se on kaiken lisäksi melko arvokasta. Monet ovat korvanneet papaijan kaalilla tai porkkanalla (sopii erityisesti hiilareita laskeville, kun vihreää papaijaa ei ole saatavilla). Olen myös törmännyt kurkusta tehtyyn versioon. Myös kirpeitä ja kovia omenoita on käytetty.

Kaupassa oli tällä kertaa tarjolla isoja papaijoita, joista osa tuntui painaessa vielä kovilta. Vaikka yleensä Suomessa monet eksoottiset hedelmät ovat usein ostettaessa vielä raakoja käytettäväksi, niin papaija on lähes aina liian kypsä som tamiin. Mitäs pienistä, sillä mennään mitä annetaan. Tosin nytkään ei annettu mitään vaan ostettiin ihan itse. Papaija oli tosiaan liian kypsä, mutta osittain kuitenkin vielä kovahko. Käytin tähän kovempaa osaa, jota sai raastettua helpommin. Papaijan voi raastaa karkealla raastinraudalla tai käyttäen juustohöylää. Julienne-rauta on tähän tarkoitukseen aivan mahtava peli, tosin sitä ei varmaan kovin monelta löydy. Niitä saa aasialaisista elintarvikeliikkeistä ja keittiötarvikkeita myyvistä liikkeistä.

Thaimaan katukeittiöissä papaija suikaloidaan perinteisesti ottamalla toisella kädellä kiinni papaijan alapuolelta ja hakkaamalla terävällä veitsellä papaijan pintaan lovia. Lopuksi papaijasta leikataan pystypäin ohuita siivuja, jolloin muodostuu suikaleita. En kuitenkaan millään lailla suosittele kyseistä tapaa, sillä se ei ole turvallisimmasta päästä. Käytäthän siis jotain muuta tapaa, ettet vahingossa menetä sormiasi!

 

Tämä salaatti on maistettu suomalaiseen makuun eli huomattavasti aitoa miedommaksi. Kyseessä on nimittäin yksi thaikeittiön tulisimmista ruuista. Tilatessa salaattia ostajalta kysytään, kuinka monta chiliä hän haluaa annokseensa. Koska salaattiin käytetään pikkuruisia thaichilejä (prik eli "hiirenkakkachili"), jotka ovat todella tulisia, yritin pyytää vanhalta rouvalta vain puolikasta chiliä, vaikka olenkin tottunut syömään tulista ruokaa (siis suomalaisittain tulista). Rouva ei kolmesta selvennyksestä huolimatta tuntunut ymmärtävän pyytämääni, joten annoin periksi ja sain salaattini yhdellä chilillä. Voi juman kekka, että oli tulista, tukka meinasi lähteä päästä! Mutta hyvää se oli! Tämä versio on paljon miedompi ja maistuu myös niille, jotka eivät ole kovin tottuneita tuliseen. Ja mausteitahan voi jokainen säätää oman makuun sopivaksi. En siis millään lailla väitä tämän olevan aito ja autenttinen resepti, vaan tämä on oma miedompi versioni alkuperäisestä, jotta saan pitää hiukset päässäni vastaisuudessakin!

Tyypillisesti salaattiin lisätään vielä myös ripaus palmusokeria, mutta korvasin sen tällä kertaa toffeen makuisella stevialla. Varoituksena vielä kaikille, joille kalakastike ei ole tuttu, ettei kannata pelästyä pulloa avatessa, nimittäin litku haisee todella pahalle. Se kuuluu asiaan, eikä tuote suinkaan ole pilalla. Ole kuitenkin rohkea, nimittäin valmis salaatti ei maistu pilaantuneelta kalalta, vaan herkulliselta suolaisen, makean, kirpeän ja tulisen liitolta ;)

SOM TAM

1 valkosipulin kynsi hienoksi silputtuna

½ mietoa punaista chiliä siemenet poistettuna ja silputtuna                   

1½tl kalakastiketta

1 limen mehu

5 tippaa toffeesteviaa (tai maun mukaan muuta makeutta antavaa maun mukaan)

1l raa'ahkoa papaijaa ohuina suikaleina (tai esim. kyssäkaalia + porkkanaa, lue johdantoteksti)

iso kourallinen kirsikkatomaattia halkaistuna

1 kourallinen paahdettuja maapähkinöitä

Sekoita valkosipuli, chili, kalakastike lime ja stevia kulhossa tai isossa morttelissa ja hakkaa niitä hetki, jotta niistä irtoaa makua. Lisää papaija ja hakkaa hetki. Varo rikkomasta papaijaa liikaa, tarkoitus ei ole tehdä muusia. Lisää tomaatit ja hakkaa vielä hetki, jotta tomaatista irtoaa nestettä. Murskaa puolet pähkinöistä hienommaksi esimerkiksi muovipussissa nuijalla hakkaamalla ja lisää ne salaatin joukkoon. Laita tarjolle ja ripottele päälle loput pähkinät.

 

 

 

p.s. Ihmettelin pitkään miksi ruoka on jotenkin poikkeavan näköistä, kunnes vasta myöhemmin tajusin unohtaneeni siitä kokonaan vihreät pavut. Tosin olen itse korvannut ne usein vihreällä parsalla, sillä se sopii monien vatsalle papuja paremmin. Lisää siis kumpaa tahansa, niin saat vähän lisää väriä ja tekstuuria salaattiin. Ne voi myös "unohtaa", ja salaatti on silti todella herkullista!