Yhden raaka-aineen banaanijäätelö (munaton, maidoton, gluteeniton, viljaton, sokeriton, vegaaninen, paleo)

Banaanijäätelön valmistus on ollut listalla jo pitkään, mutta aina se on siirtynyt. Edellinen blenderihän hajosi banaanijäätelökokeilun seurauksena. Jäätelön ohje on maailman yksinkertaisin ja helpoin, tosin vaatii vähän tehokkaamman blenderin, mielellään sellaisen, jossa on mukana sekoitinkapula.

Tämä on siis yhden raaka-aineen jäätelö ja ollut toki pinnalla jo pari vuotta. Nyt kun vihdoin ja viimein kokeilin sitä itse, niin on todettava, että oli kyllä todella hyvää! Kypsissä banaaneissa on riittävästi makeutta, joten tämä ei kaipaa lisämakeutusta, mutta jos on erityisen makean ystävä, niin kookossokeri tai vaahterasiirappi toimii täydellisesti. Jäätelöstä tuli todella samettista ja kuohkeaa, eikä siitä olisi ikinä arvannut, että siinä on pelkkää banaania, olisi luullut kermajäätelöksi, vaikka kaloreita on rutkasti vähemmän! Jos kuorit ja pakastat banaaneja enemmän, sinulla on aina käsillä raaka-aineet maailman nopeimpaan jäätelöön! Jäätelön voi valmistaa myös riittävän tehokkaassa monitoimikoneessa, jossa kunnon terät.

YHDEN RAAKA-AINEEN BANAANIJÄÄTELÖ

haluamasi määrä kypsiä banaaneja

Kuori banaanit ja paloittele ne muutamaan osaan. Pakasta. Laita jäätyneitä banaaneja tehokkaaseen tehosekoittimeen ja käytä konetta, kunnes seos on sileää ja kuohkean jäätelömäistä. Tarjoile välittömästi!

Whole Foods, New York

Lupasin New Yorkia koskevassa matkakertomuksessa tehdä erillisen postauksen Whole Foodsista. Hiukan kesti, mutta täältä viimein pesee. Jos olet kiinnostunut lukemaan juttua matkan aikana käymistämme ravintoloista ja syömistämme ruoista, niin klikkaa tänne.

Whole Foods Market on Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Isossa-Britanniassa toimiva "terveysruokakauppaketju". Whole Foodsin perusti John Mackey 1980 Texasissa, jossa sijaitsee myös kauppaketjun pääkonttori. Nykyään Whole Foodsilla on yli 400 markettia. Whole Foods on kuin tavallinen isompi ruokakauppa, mutta suurin osa sen myymistä tuotteista on jollakin lailla hyväksi miellettyjä, kuten esimerkiksi luomua, gluteenitonta, lähiruokaa tai ilman keinotekoisia säilöntä-, väri tai makuaineita. Whole Foods myy vain tuotteita, jotka sopivat sen omaan laatustadardiin. Jos olet kiinnostunut asiasta enemmän, niin Whole Foodsin sivuilta löytyy lista tuotteista (tai oikeastaan raaka-aineista), jotka eivät sovi kaupan imagoon. Whole Foodsista löytyy myös ihon hoitoon ja hygieniaan kuuluvia tuotteita.

Ennen matkalle lähtöä eli eniten innoissani juuri mahdollisuudesta tutustua Whole Foodsiin, sillä olin kuullut siitä todella paljon juttua. Tutustuin sen valikoimaan jo etukäteen netin kautta ja laadin alustavan kauppalistan, mitä sieltä toisin mukanani Suomeen. Tässä kohtaa pitää muistaa rajoitukset elintarvikkeiden tuonnista Yhdysvalloista Suomeen. Muun muassa kaikki liha- ja maitotuotteet ovat kiellettyjä ja hunajalle, kananmunille ja kalalle on tuontimäärärajoitukset. Rajoituksiin ei kuitenkaan lueta esimerkiksi makeisia ja leivonnaisia eli esimerkiksi maitosuklaata saa tuoda. Maitojauhetta taas ei. Tarkemmat tiedot tuontirajoituksista löytyy Eviran sivuilta.

Whole Foods pyrkii myymään lähiruokaa ja välttämään tuontitavaraa. Se pyrkii myös edistämään tuotantoeläinten parempaa kohtelua kieltäytymällä myymästä häkkikanaloiden munia. Lihatiskillä on esillä sen viisiportainen luokittelujärjestelmä, jossa myytävä liha on jaoteltu sen mukaan miten eläin on saanut kasvaa.

Tutustuin ensin Chelsean Whole Foodsiin, joka oli hotelliamme lähinnä. Myöhemmin kävin vielä Boweryn Whole Foodissa, joka olikin todella iso kahdella kerroksellaan kaikkine mielenkiintoisine tuotteineen, kuin Stockmannin herkku kahdessa kerroksessa yhdistettynä Ruohonjuureen.

Ensin kaupassa oli tietenkin hedelmä- ja vihannesosasta, jossa oli todella laaja valikoima luomutuotteita laidasta laitaan. Kaikkien tuotteiden kohdalla luki missä se oli tuotettu ja esillä olevat kasvikset ja hedelmät olivat todella hyvännäköisiä. Hyllystä löytyi pitkä rivi erilaisia valmiiksi pilkottuja hedelmäsekoituksia. Tosin tässä kohtaa voisi kritisoida sitä, että valmiiksi kuoritut ja muovirasiaan pakatut tuotteet eivät ole kovin ekologisia, vaikka Whole Foods kertoo toimivansa myös ympäristöystävällisesti. Whole Foods sai aikoinaan paljon kritiikkiä myymällä valmiiksi kuorittuja appelsiineja muoviin pakattuna, mutta luopui siitä kritiikin takia.

Liha- ja kalatiskit näyttivät myös hyviltä ja leipäosastolla oli laaja valikoima leipää vähän joka lähtöön. Tosin en niihin kovin tarkasti perehtynyt, sillä ne eivät ostoslistaani sisältyneet. Kaupassa oli myös erittäin kattava salaattipöytä sekä myös lämpimiä ruokia oli reilusti tarjolla. Siitä olisi ollut helppo napata eväät mukaan, löytyi valikoimaa varmasti lähes jokaiseen ruokavalioon. Hinta on tosin myös sen mukainen, mutta loppupeleissä Whole Foodsin tuotteet eivät olleet yhtään sen kalliimpia, kuin tavallisesta kaupasta Suomessa ostamani vastaavat tuotteet. Osa jopa halvempia, joten mukaan lähti lopulta myös sellaisia tuotteita, joita en alkujaan ajatellut tuovani, koska niitä saa myös Suomesta.

 

 

Tässä kohtaa on helpompi esitellä niitä tuotteita ja tuotehyllyjä, joiden sisältöön kajosin tarkemmin tuliaisten muodossa. Olisin saanut kulutettua kaupassa varmasti koko päivän, mutta jostain kumman syystä muu matkaseurue ei ollut asiasta niin innoissaan. Ihmeellistä porukkaa!

Ostoslistallani oli alun perin mm. vaniljauutetta, vaahtera-aromia, suklaauutetta, kookosaromia, riisilasagnelevyjä, leveitä riisinuudeleita, makustevioita, pikaespressoa ja paljon muuta. Lopulta mukaan lähti edellisten lisäksi mm. vaniljalla maustettua makeuttamatonta kasvimaitoa (koska halusin kokeilla millaista se on), luontaisia elintarvikevärejä, manteliuutetta, ravintohiivaa, kelp nuudeleita, dulsea, agar agaria, maustamatonta kookosjugurttia, kimchiä, villiriisiä, mantelivoita ja nestesavua.

Pasta- ja murohylly olivat uskomattomia, sillä niin paljon niissä oli gluteenitonta valinnanvaraa. Ostinkin nuo riisilasagnelevyt tuliaiseksi ystävälleni, joka tuskailee, kun Suomen ruokakaupoista ei löydy gluteenittomia lasagnelevyjä, joitka eivät sisältäisi perunaa, palkokasveja tai tattaria. Näissä lasagnelevyjen valmistusaineet olivat whole grain brown rice flour ja rice flour, ei muuta. Valikoimissa oli myös muun muassa kvinoapastaa.

 

Maitohyllyssä oli monenlaista luomumaitotuotetta sekä iso hyllyllinen erilaisia luomukasvimaitoja, mustettuna ja maustamattomana sekä makeuttamattomana. Toki löytyi myös luomutonta vaihtoehtoa :) Jäätelöitä olisi ollut myös iso pino maidottomina. Vähän toisenlainen valikoima, kuin Suomessa.

 

 

Myös maidotonta suklaata oli jonkin verran tarjolla. Kahvia pystyi ostamaan kokonaisina papuina haluamansa määrän sekä valmistamaan itse pähkinä- tai siemenvoita koneella. Luomumausteita oli tarjolla runsaasti, montaa eri merkkiä. Kasvissyöjille ja vegaaneille oli tarjolla monenmoista vaihtoehtoa aina valmisruokiin saakka. Jos jotain pitäisi kritisoida, niin ainakin käymissäni kaupoissa hyllyvälit olivat todella ahtaat ja ihmisiä paljon, mutta kärsivällisyydellä siitäkin selviää, minäkin!

 

Jonotus oli sitten oma lajinsa. Se näytti pahalta kaukaa katsottuna, sillä jonot muistuttivat lähinnä Suomen ruokakauppojen jonoja jouluaattoa edeltävänä päivänä ja aattoaamuna. Ne olivat superpitkät. Kassalle oli tietääkseni neljä jonoa, jossa yksi oli niin sanottu pikajono, niille joilla on korkeintaan 15 tuotetta. Yllätyksekseni, jonotus sujui kuitenkin nopeasti, sillä kassoja oli paljon ja pääsimme lopulta kassajonosta pihalle hyvinkin nopeasti. Vuohenmaitosuklaa jäi saamatta, mutta ehkä joskus toisten tarjoutuu siihenkin mahdollisuus.

Suosittelen kaikille erityisruokavalioisille tai luomusta kiinnostuneille käyntiä Whole Foodsissa, mikäli sellainen mahdollisuus tarjoutuu. On ainakin näkemisen arvoinen pakka, jos ruoka kiinnostaa!

New Yorkin ravintolat ja kuinka tuunaat riisikakun...lentokoneessa

Tässä postauksessa kerron tarkemmin New Yorkin reissulla testatuista ravintoloista ja matkan aikana syömistämme ruoista.

Varsinaisen matkakertomuksen löydät täältä.

Whole Foods -ruokakauppaketjua koskeva postaus löytyy täältä.

La 19.3.

Matkan ensimmäiset ruoat nautittiin Karkkilan ABC:llä, jossa tilasin itselleni sienimunakkaan, muiden tyytyessä paniiniin ja munkkiin. Olivat kuulemma ihan hyviä. Samoin oma munakas oli perushyvä, tosin aavistuksen liian suolainen.

 

 

 

Lentokentällä turvauduin Ramen-keittoon Two Tigers -ravintolassa. Keitto oli maukas ja sopivan kevyt nautittavaksi ennen lentoa. Oli elämäni ensimmäinen Ramen.

 

Lentokoneeseen olin tilannut gluteenittoman annoksen. Ainakin Finnairilla erityisannoksissa on se vika, että jos olet tilannut esimerkiksi gluteenittoman vaihtoehdon, niin siihen samaan on ympätty myös suunnilleen kaikki muut erityisvaihtoehdot. Siten gluteenittomuuden lisäksi sain samalla kokea millaista on olla laktoosivaivainen kaloreita karttava diabeetikko hindu! Se oli kuivaa ja mautonta! Suolalla ja pippurilla sentään saa jotain korjattua, mutta onhan tuo gluteeniton annos aika lattean näköinen verrattuna normaaliin vaihtoehtoon. Mustikkakeittohan on sama asia kuin suklaaleivos!

Myöhemmin kevyenä ateriana tarjottiin normaalina vaihtoehtona kanaleipä, joka ei kuulemma ollut hääppöinen. Gluteenittomana vaihtoehtona oli tomaatilla ja salaatilla täytetty leipä (olikohan siinä vielä juustoa, en muista enää), joka sattui olemaan sama auringonkukkasämpylä, mitä aiemmin oli lämpimän ruoan kanssa tarjottu. Leipä oli pakkauksessaan päässyt vettymään ja mureni atomin palasiksi syödessä, mutta oli kuitenkin maultaan ihan ok.

Ensimmäisenä New Yorkin iltana yritimme vain nopeasti ja mahdollisimman pienellä vaivalla löytää jokin edes jotenkin kaikkia palvelevan ruokapaikkan ja päädyimme 5 Boro Burger nimiseen paikkaan.

Pikaruokapaikkoja New Yorkista löytyy sitten ihan joka paikasta, vieri vieressä. Sellaisen niin sanotusti kunnon ruokaa tarjoavan ruokapaikan löytäminen, joka sopisi koko matkaseurueen makuhermoille, kohtuu hinnalla, tuotti taas usein päänvaivaa. Ravintolan listalla oli paljon muun muassa hampurilaisia ja voileipiä ja muut tilasivat kanaa riisillä ja hampurilaisannokset. Minä tyydyin Cobb-salaattiin. Se oli ihan hyvä, muttei mikään ihmeellinen. Annos tosin oli reilu, sen sisältämä broileri maukasta ja tyydytti nälän. Silti 14 dollaria (sisälsi verot ja tipin) tuosta annoksesta tuntui ryöstöltä. Olen tottunut edullisempiin lomakohteisiin :D Palvelu toimi ravintolassa nopeasti ja se oli ystävällistä.

Su 20.3

Sunnuntaina toistui sama kuvio kuin edellisenä iltana. Veneretken jälkeen alkoi kaikilla olla sen verran nälkä, että päätettiin lounastaa matkanvarrella vastaan tulleessa Broadway Deli & Cafe -ravintolassa, joka oli tarjonnaltaan edellisen kaltainen. Myös tilaamamme annokset olivat samanlaisia, kanasalaattia ja hampurilaisateriat. Kaikki olivat tyytyväisiä annoksiinsa ja myös tarjoilu oli ystävällistä ja nopeaa. Taisi olla ensimmäinen kerta kun syön raakaa punajuurta (tai sitten se oli todella, TODELLA al dente), mutta se oli itse asiassa ihan hyvää. Suomessa ei tosin taideta suositella punajuuren syömistä raakana, mutta nyt ei ollakaan Suomessa. Nyt ollaan lomalla!

Illalla söimme Macy's-ostoskeskuksessa sijainneessa italialaisessa ravintolassa nimeltä Stella Trattoria. Ravintola oli sisustukseltaan ja tunnelmaltaan todella viihtyisä ja meitä palveli taatusti maailman ystävällisin, avuliain ja herttaisin tarjoilija. Päädyin ankkaconfitiin, josta lopulta yllätyin, kuin pieni annos se olikaan. Maku oli kuitenkin todella hyvä, paras ruoka tähän asti, vaikka kallis olikin (27 dollaria). Muut tilasivat pizzat ja mozzarellalla täytettyjä friteerattuja riisipalloja tomaattikastikkeessa (Arancini) ja olivat myös erittäin tyytyväisiä annoksiinsa. Tässä paikassa myös kysyttiin mahdolliset ruoka-aineallergiat ja tarjolla oli myös gluteenitonta pastaa.

Ma 21.3

Aamiaisen turvin jaksettiin pitkälle iltapäivään, jolloin istuimme hotellimme vieressä olevaan puistoon syömään hot dogit. Siinä ollut makkara oli yllätyksekseni todella hyvä! Alunperin ajattelin ottaa vihersmoothien, mutta mainostetut smoothiet olivatkin vasta tulossa tarjontaan, eikä niitä ollut vielä saatavilla, niin minulle ilmoitettiin: "Smoothieta ei ole vielä saatavilla, niin tilasin sullekin hot dogin" :D Asia pihvi! Ei kun siis nakkimakkara!

 

 

Paluumatkalla poikkesin hotellimme vieressä olleeseen ruokakauppaan, josta keräsin buffetpöydästä itselleni rasiaan mieleiseni kokonaisuuden9. Tarjolla oli paistettua broileria, salaatteja, sushia, kypsennettyjä ja marinoituja kasviksia, possua, nautaa, tofua, erilaisia riisisekoituksia,...siis paljon kaikkea hyvää, mistä voi valita vapaasti oman maun mukaan. Pidin erityisesti tulisista herkkusienistä, parsasta ja eräästä vihreästä kasviksesta, epäilen sen olleen broccoli rabe. Onkohan sille edes suomenkielistä nimeä? Mutta se toi minulle kovasti mieleen thaikeittiösuosikkini Morning Gloryn. Sillä annoksella herkuteltiin sitten illalla hotellilla.

Ti 22.3

 

Aamupalan turvin jaksoi jälleen pitkälle iltapäivään. Aamiaisella voi syödä vaikka vohveleita kermavaahdolla ja suklaakastikkeella. Iltapäivän ruokailu päätettiin hoitaa hotellilla. Muiden tyytyessä kahviin ja leipään, minä söin lähikauppamme buffetpöydän antimia. Ne olivat niin hyviä, että totesin voivani skipata kurjat kuppilat mainiosti ja syöväni tästä edes vain hotellilla.

Ke 23.3.

Aamiaiseksi tuli syötyä muun muassa kaurapuuroa, munakokkelia "pekonilla", mustikoita ja verkkomelonia. Kahvi maistuu hyvältä, varsinkin half & halfin kanssa.

 

Iltapäivällä söimme Little Italyssa ja tilasin itselleni Pollo Scarpariellon, jossa oli broileria rosmariinilla ja valkosipulilla maustetussa kastikkeessa ja lisukkeena pastaa. Lisukkeeksi tilasin valkosipulilla maustettua paistettua pinaattia. Muut tilasivat pizzat. Ruoka oli kaikkien mielestä todella hyvää ja myös palvelu oli erinomaista. Ravintolan tunnelma oli mielestäni todella viihtyisä. Gluteenia välttäville ravintolassa oli myös tarjolla gluteenitonta pastaa. Tätä paikkaa voin suositella!

Välipalaksi ennen Leijonakuningas-musikaaliin lähtemistä, söin rasiallisen lähikaupan tarjoamia hedelmiä ja marjoja. Teatterin jälkeen maistui koko porukalle iltapalaksi hot dogit ja kanavartaat.

 

To 24.3.

Ruokailuväli aamupalasta iltapäivään pääsi taas kasvamaan luvattoman pitkäksi, joten ruokaa piti löytää nopeasti. Yritettiin löytää paikka, jossa löytyisi myös minulle sopivaa tarjottavaa, mutta lopulta valitsimme Panini & Co Breads nimisen paikan, jossa myytiin hampurilaisia, voileipiä ja paniineja. Paikassa oli myös mahdollista rakentaa itse oma salaatti, mutta salaatti ei houkutellut, joten lopulta pitkän pohdinnan jälkeen päädyin european flat bread paniniin makuna kana fajita, jossa oli grillatun kanan lisäksi cheddaria, paahdettuja paprikoita, karamellisoitua sipulia ja salsakastiketta. Muut ottivat tavallisen paniinin, pizzan ja hampurilaisen. Paikka oli ahdas eikä kovin viihtyisä, tilauksen vastaan ottanut henkilö oli kuitenkin mukava ja ruokakin valmistui suhteellisen nopeasti. Homma ravintolassa toimi siten, että ruoat tilattiin tiskiltä ja ruuan valmistuttua se nostetaan tiskille, josta sen voi noutaa kun oma numero kuulutetaan.

Annos oli siinä mielessä pettymys, että mielestäni 10 dollaria + verot kuvan mukaisesta kokonaisuudesta on aivan liikaa. On kuitenkin todettava, että maku oli erittäin hyvä, hampurilaisannos sitä vastoin mauton.

Iltapalaksi syötiin jälleen lähikaupan antimia.

 

Pe 25.3.

Syntymäpäivän kunniaksi varasimme pöydän pihviravintolasta nimeltä West Side Steakhouse. Ravintola oli pieni, muttei ainakaan omaan makuuni kovin viihtyisä. Tarjoilu toimi, mutta oli jotenkin ynseää.

Muut ottivat pihvit, lisukkeina ranskalaiset ja uuniperuna. Minä tilasin broileria katkaravun pyrstöillä  ja grillattua parsaa. Söimme täällä taatusti loman parhaat ruoat, tosin minulle parasta oli lähikaupan buffet, mutta tämäkin ruoka oli todella herkullista ja pihvit aivan täydellisiä. Annoskoot olivat valtavat, en tiedä välittyykö kunnolla kuviin, mutta nuo pihvit ovat yli 330g (12oz) ja se taisi oli pienin kokovaihtoehto. Mitä jälkeenpäin luin arvosteluja tästä ravintolasta, oli monessa arviossa sama kommentti eli ruoka todella hyvää, mutta palvelussa petraamisen varaa. Minulle maku on kuitenkin tärkein ja onneksi palvelua ei tarvitse syödä. Iltapalana toimi jääkaappiin jääneet ruuantähteet, sekä hotellin puolesta yllätyksenä tuotu juustotarjotin.

 

 

La 26.3.

Lentokentällä tyydyttiin McDonald'sin tarjontaan, eipä siinä hurraamista ollut. Koneessa lämpimänä ateriana oli broileria tomaattipohjaisessa kastikkeessa, ja se oli itse asiassa jopa oikein hyvää. Se olikin sitten lähes ainut hyvä puoli siinä annoksessa. Leivän virkaa toimitti riisikakku, levitteenä mitä lienee Promise-margariinia, suklaaleivoksen virkaa toteutti muutama hedelmänpala ja voileipäkeksien ja juuston sijaan ei omassa annoksessani ollut mitään. Salaattina oli broilerisalaatti. Kyllähän sillä vatsansa sai täyteen (kiitos Mäkkärin) ja kun riisikakun päälle levitti Lupausta ja suolapussin sisällön, niin siitäkin sai riittävällä meilikuvituksen voimalla lähes juustonaksujen veroisen naposteltavan.

Paras on silti vielä edessä nimittäin kevyenä ateriana aamulla tarjottiin muille täytetty bagelsi. Entä sitten minun ruokani? No katso alta viimeinen kuva Finnairin näkemys gluteenittomasta "täytetystä bagelsista". ;) Bon Appetit!