Sivut

keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Helpot tortillalastut kevyemmin (gluteeniton, vegaaninen, sokeriton, maidoton, munaton)


Olin ostanut itselleni viikonloppua varten kaupasta gluteenittomia maissitortilloita ja niitä sitten tietysti jäi syömättä aimo kasa. Mietin pitkään mitä kivaa niistä voisi kehitellä ja lopulta muistin, että olen joskus nähnyt jossain tehtävän tortillaletuista sipsejä. Siitä inspiroituneena ajattelin, ettei se voi olla vaikeaa ja lähdin siltä istumalta kokeilemaan. Meillä on kavereiden kesken vitsinä, että kun ajattelee jonkun olevan aivan helppoa ja yksinkertaista tai päättää tehdä asioita ajatukselle "mä ihan tosta vaan äkkiä", niin varmasti menee pieleen ja vieläpä todella pahasti. Katastrofin ainekset olivat siis ilmassa, mutta kerrankin homma meni putkeen, kuten halusin.

Leikkasin tortillaletut kolmioiksi, suihkautin päälle öljyä, suolaa ja mausteeksi vielä paprikajauhetta. Mausteita voi laittaa oman maun mukaan tai jättää kokonaan pois jos haluaa. Tortillakolmiot paistetaan uunissa ja lopputuloksena on todella rapeita ja maukkaita sipsejä. Ei tarvitse pelätä rasvakeittämisen riskejä palovammoineen tai tulipaloineen. Todella näppärää! Voin lämpimästi suositella näitä!

Löysin gluteenittomia maissitortillalettuja Prismasta sieltä, missä oli kaikki muutkin texmex-tuotteet (oli muistaakseni Santa Marian, mutta voin olla väärässäkin).


HELPOT JA ÄÄRETTÖMÄN NOPEAT TORTILLALASTUT
1 paketti gluteenittomia maissitortillalettuja
hieman öljyä
suolaa ja mausteita maun mukaan
Laita uuni kiertoilmalle 150C. Tortillojen öljyämisessä suihkupullo on näppärä väline, mutta ilmankin pärjää. Suihkauta jokaiselle letulle hieman öljyä ja levitä se letulle, ripottele pinnalle suolaa ja kasaa letut päällekkäin. Leikkaa letut kahdeksaan osaan, kuin leikkaisit täytekakkua (ensin pitkittäin halki, sitten poikittain ja sitten vielä vinottain). Jaa tortillat leivinpaperoiduille pelleille yhteen kerrokseen. Laita tortillat uuniin ja paista noin 10 minuuttia, kunnes rapeita. Ota uunista, anna jäähtyä ja tarjoile.



sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Thaimaalainen papaijasalaatti eli Som Tam suomalaisittain (gluteeniton, viljaton, maidoton, munaton, vhh)


Som Tam on thaimaalainen tulinen salaatti, pieni välipala, jota myydään katukeittiöissä. Se valmistetaan oikeaoppisesti vihreästä, raa'asta papaijasta. Vihreä papaija on rapeaa, mutta se ei mielestäni maistu juuri millekään. Som Tamin valmistukseen tarkoitettua papaijaa saa Suomessa lähinnä aasialaisista ruokakaupoista ja se on kaiken lisäksi melko arvokasta. Monet ovat korvanneet papaijan kaalilla tai porkkanalla (sopii erityisesti hiilareita laskeville, kun vihreää papaijaa ei ole saatavilla). Olen myös törmännyt kurkusta tehtyyn versioon. Myös kirpeitä ja kovia omenoita on käytetty.


Kaupassa oli tällä kertaa tarjolla isoja papaijoita, joista osa tuntui painaessa vielä kovilta. Vaikka yleensä Suomessa monet eksoottiset hedelmät ovat usein ostettaessa vielä raakoja käytettäväksi, niin papaija on lähes aina liian kypsä som tamiin. Mitäs pienistä, sillä mennään mitä annetaan. Tosin nytkään ei annettu mitään vaan ostettiin ihan itse. Papaija oli tosiaan liian kypsä, mutta osittain kuitenkin vielä kovahko. Käytin tähän kovempaa osaa, jota sai raastettua helpommin. Papaijan voi raastaa karkealla raastinraudalla tai käyttäen juustohöylää. Julienne-rauta on tähän tarkoitukseen aivan mahtava peli, tosin sitä ei varmaan kovin monelta löydy. Niitä saa aasialaisista elintarvikeliikkeistä ja keittiötarvikkeita myyvistä liikkeistä.
Thaimaan katukeittiöissä papaija suikaloidaan perinteisesti ottamalla toisella kädellä kiinni papaijan alapuolelta ja hakkaamalla terävällä veitsellä papaijan pintaan lovia. Lopuksi papaijasta leikataan pystypäin ohuita siivuja, jolloin muodostuu suikaleita. En kuitenkaan millään lailla suosittele kyseistä tapaa, sillä se ei ole turvallisimmasta päästä. Käytäthän siis jotain muuta tapaa, ettet vahingossa menetä sormiasi!
 
Tämä salaatti on maistettu suomalaiseen makuun eli huomattavasti aitoa miedommaksi. Kyseessä on nimittäin yksi thaikeittiön tulisimmista ruuista. Tilatessa salaattia ostajalta kysytään, kuinka monta chiliä hän haluaa annokseensa. Koska salaattiin käytetään pikkuruisia thaichilejä (prik eli "hiirenkakkachili"), jotka ovat todella tulisia, yritin pyytää vanhalta rouvalta vain puolikasta chiliä, vaikka olenkin tottunut syömään tulista ruokaa (siis suomalaisittain tulista). Rouva ei kolmesta selvennyksestä huolimatta tuntunut ymmärtävän pyytämääni, joten annoin periksi ja sain salaattini yhdellä chilillä. Voi juman kekka, että oli tulista, tukka meinasi lähteä päästä! Mutta hyvää se oli! Tämä versio on paljon miedompi ja maistuu myös niille, jotka eivät ole kovin tottuneita tuliseen. Ja mausteitahan voi jokainen säätää oman makuun sopivaksi. En siis millään lailla väitä tämän olevan aito ja autenttinen resepti, vaan tämä on oma miedompi versioni alkuperäisestä, jotta saan pitää hiukset päässäni vastaisuudessakin!
Tyypillisesti salaattiin lisätään vielä myös ripaus palmusokeria, mutta korvasin sen tällä kertaa toffeen makuisella stevialla. Varoituksena vielä kaikille, joille kalakastike ei ole tuttu, ettei kannata pelästyä pulloa avatessa, nimittäin litku haisee todella pahalle. Se kuuluu asiaan, eikä tuote suinkaan ole pilalla. Ole kuitenkin rohkea, nimittäin valmis salaatti ei maistu pilaantuneelta kalalta, vaan herkulliselta suolaisen, makean, kirpeän ja tulisen liitolta ;)
SOM TAM
1 valkosipulin kynsi hienoksi silputtuna
½ mietoa punaista chiliä siemenet poistettuna ja silputtuna                   
1½tl kalakastiketta
1 limen mehu
5 tippaa toffeesteviaa (tai maun mukaan muuta makeutta antavaa maun mukaan)
1l raa'ahkoa papaijaa ohuina suikaleina (tai esim. kyssäkaalia + porkkanaa, lue johdantoteksti)
iso kourallinen kirsikkatomaattia halkaistuna
1 kourallinen paahdettuja maapähkinöitä
Sekoita valkosipuli, chili, kalakastike lime ja stevia kulhossa tai isossa morttelissa ja hakkaa niitä hetki, jotta niistä irtoaa makua. Lisää papaija ja hakkaa hetki. Varo rikkomasta papaijaa liikaa, tarkoitus ei ole tehdä muusia. Lisää tomaatit ja hakkaa vielä hetki, jotta tomaatista irtoaa nestettä. Murskaa puolet pähkinöistä hienommaksi esimerkiksi muovipussissa nuijalla hakkaamalla ja lisää ne salaatin joukkoon. Laita tarjolle ja ripottele päälle loput pähkinät.
 
 
 
p.s. Ihmettelin pitkään miksi ruoka on jotenkin poikkeavan näköistä, kunnes vasta myöhemmin tajusin unohtaneeni siitä kokonaan vihreät pavut. Tosin olen itse korvannut ne usein vihreällä parsalla, sillä se sopii monien vatsalle papuja paremmin. Lisää siis kumpaa tahansa, niin saat vähän lisää väriä ja tekstuuria salaattiin. Ne voi myös "unohtaa", ja salaatti on silti todella herkullista!

torstai 14. heinäkuuta 2016

Friteerattu tofu ja sokeriton makea chilikastike (gluteeniton, viljaton, maidoton, munaton, sokeriton, vhh, vegaaninen)


En ole mikään suuri tofun ystävä, vaikka joskus tulee sitäkin syötyä. Ei se ole pahaa hyvin maustettuna, mutta ei kuulu suosikkeihini. Vierastan sen pahvista makua ja joistain tofuista pukkaa paha soijanmaku läpi. Tämä ruoka kuitenkin on ollut tähän astisista suurin poikkeus. Se oli erittäin hyvää ja mikä ihmeellisintä, tofussa ei ole muita mausteita kuin suola. Tämä on erinomainen ruoka kokeilla, mikäli on todennut tofun pahan makuiseksi.

Tämä ruoka on oma versioni thaimaalaisesta katuruuasta, jossa friteerattua tofua tarjotaan maapähkinäisen makean chilikastikkeen kera. Minulla ei ollut maapähkinöitä, joten tyydyin paahdettuihin seesamin siemeniin.

p.s. Laitoin tästä ruoasta kuvan blogin Facebook-sivuille, jonne olen alkanut pistää erilaisia kuva-arvoituksia aina silloin tällöin. Arvauksia tuli laidasta laitaan, juustosta ja nachoista nauriiseen ja lanttuun sekä suklaakastikkeeseen. Lähimmäksi arvanneen pyynnöstä ja inspiroimana blogissa nähdään lähiaikoina suklaaproteiinipatukoita jollakin twistillä höystettynä...Lisää kuva-arvoituksia luvassa Facessa ja Instagramissa jatkossakin! Kannattaa siis seurata!:D

FRITEERATTU TOFU JA MAKEA CHILIKASTIKE
1-2 pakettia kiinteää tofua
suolaa

Kastike:
1 mieto punainen chili hienonnettuna
1 valkosipulin kynsi hienonnettuna
1dl vettä
1rkl limen mehua
0,25tl suolaa
2rkl valkoviinietikkaa
1rkl kevyesti paahdettuja seesaminsiemeniä
1-2mm ksantaania
Pilko tofu haluamasi kokoisiksi ja mallisiksi paloiksi ja laita se talouspapereiden tai keittiöpyyhkeiden väliin ja aseta paino päälle. Vaihda tarvittaessa paperit 10 minuutin päästä. Tarkoitus on puristaa tofusta kosteutta mahdollisimman paljon pois, jottei se räiski niin paljoa friteerauksessa. Ripottele tofun päälle hieman suolaa ennen friteerausta.
Valmista kastike sekoittamalla ksantaania lukuun ottamatta kaikki aineet pienessä kattilassa. Keitä seosta 5 minuuttia. Anna jäähtyä ja vatkaa joukkoon ksantaani. Lisää ensin 1mm ripotellen joukkoon samalla voimakkaasti vatkaten, jottei ksantaani paakkuunnu. Anna seistä 5-10 minuuttia ja katso tarvitseeko se ksantaania vielä lisää. Määrä riippuu siitä, kuinka paksua kastiketta haluat.
Friteeraa tofu (öljyn lämpötila noin 190C ja noin 3-5 minuuttia) kunnes se on pinnalta kullan ruskea, siirrä talouspaperin päälle hetkeksi valumaan ja tarjoile kuumana chilikastikkeen kanssa.







perjantai 8. heinäkuuta 2016

Vaahterasiirappi-pekonijäätelö (gluteeniton, viljaton, munaton, ilman valkaistua sokeria)

On se vaan myönnettävä, vaahterasiirappi on herkkua! Siinä on aivan omanlaisensa herkullinen paahteisen karamellin maku, jota on miltei mahdotonta jäljitellä. Viimeaikaisten uutisten mukaan se on myös terveellistä ja tekee hyvää aivoille. Vaahterasiirappi on klassinen lisuke amerikkalaisille pannukakuille ja viime aikoina ruokamaailmassa on ollut hittinä vaahterasiirapilla glaseerattu pekoni. Enkä yhtään ihmettele, sillä paistetun rapean pekonin suolainen ja lievästi savuinen maku yhdistettynä vaahterasiirapin paahteiseen karamellin makuun...pitääkö sitä edes perustella?
Mutta edellä kerrottu on jo vanha juttu, nyt viedään homma astetta pidemmälle. Jotten olisi ihan niin liekeissä pekonin ja vaahterasiirapin yhdistelmästä, on pakko vähän jäähdytellä tunnelmaa...jäätelöllä! Vaahterasiirappijäätelö on lapsuuteni suosikki ja jos siihen yhdistää rapeaksi paistetun suolaisen pekonin, niin lopputulos on taattua herkkua! Ehkä tätä voisi kutsua äijäjäätelöksi pekonin takia? Vaahterasiirappi on tosin sen verran imelää, että se kosiskelee enemmän leidejä. Tässä on siis molemmille jotain, siis todellinen pariskuntajäätelö!
Välillä miettii näitä reseptejä ideoidessa ja kokeillessa, tuleeko uunista/kattilasta/jäätelökoneesta ulos hitti vai huti, mutta tämän kohdalla ei voi puhua kuin ensimmäisestä! Pekonin palat toivat kivan pienen suolaisen lisän jäätelöön ja maistuivat jäätelön seassa toisaalta kuin nougatilta vaahterasiirapin ansiosta. Siten tässä on oiva herkku myös pähkinä- ja manteliallergisille, pähkinätön nougatjäätelö! :)
Pekoni kannattaa paistaa kunnolla kauttaaltaan rapeaksi ja siirtää sitten talouspaperin päälle valumaan sekä myös painella paperilla päältä pekonin rasvat pois. Siten lopputuloksena on todella rapea pekoni, joka murustuu helposti.
Minulla on jäätelökone, jonka kulho-osaa pitää jäädyttää pakastimessa 24 tuntia ennen käyttöä. Jäätelökoneella jäätelöstä saa rakenteeltaan parasta, koska kone sekoittaa jäätelömassan joukkoon ilmaa jäätymisprosessin aikana. Siten suosittelen tekemään jäätelön jäätelökoneessa ja tarjoamaan sen välittömästi sen valmistuttua. Pakastimessa pidempään pakastettaessa, jäätelö muuttuu kovaksi, mutta sulaa toki taas huoneenlämmössä. Jos et omista jäätelökonetta, voit tehdä jäätelön niin, että vatkaa kerman erikseen vaahdoksi ja sekoittaa sen sitten blenderissä sekoitetun seoksen joukkoon. Sen jälkeen siirtää seoksen pakastusrasiaan ja sekoittaa sitä noin 30 minuutin välein, kunnes se on jäätynyt tarpeeksi.
Kuvassa olevaan punaiseen lusikkaan liittyy hauska muisto lapsuudesta. Kyseisiä lusikoita löytyi taloudestamme tasan yksi ja tappelimme aina veljeni kanssa siitä, kumpi sai syödä uniikkilusikalla. Eräs kerta äiti kyllästyi ainaiseen lusikkakinaamme ja täräytti sen olevan vauvojen lusikka. Sen jälkeen tappelimme siitä, kumpi joutuu käyttämään tuota kierrevartista punaista lusikkaa! Joten jos tämä pariskuntajäätelö on varustettu vauvojen lusikalla, niin ehkä sitä voisi hyvin kutsua perhejäätelöksi?
VAAHTERASIIRAPPI-PEKONIJÄÄTELÖ
(noin 1l)
400g raejuustoa
1½dl vaahterasiirappia
maun mukaan vaniljaa
4dl kuohukermaa
1 pkt (140g) pekonia
Laita raejuusto, vaahterasiirappi ja vanilja blenderiin ja hienonna seos tasaiseksi sileäksi seokseksi. Lisää Kerma ja vatkaa seosta vielä hetki. Seos on paksua. Siirrä jäätelömassa jääkaappiin vähintään muutamaksi tunniksi, jotta se on kylmää. Voit tehdä sen jo vaikka edellisenä päivänä.
Kun alat tehdä jäätelöä, paista ensin pekoni kauttaaltaan rapeksi. Valuta talouspaperin päällä. Anna jäähtyä ja murustele pekoni pieniksi paloiksi. Valmista jäätelö jäätelökoneessa ja kun jäätelö alkaa valmistua, lisää joukkoon pekoni murut. Tarjoile jäätelö välittömästi tai siirrä pakastimeen myöhempää käyttöä varten. Huom! Jäätelö kovettuu pakastimessa vähän turhankin kovaksi, joten ota se huoneen lämpöön riittävän ajoissa.



torstai 7. heinäkuuta 2016

Yhden raaka-aineen banaanijäätelö (munaton, maidoton, gluteeniton, viljaton, sokeriton, vegaaninen, paleo)

Banaanijäätelön valmistus on ollut listalla jo pitkään, mutta aina se on siirtynyt. Edellinen blenderihän hajosi banaanijäätelökokeilun seurauksena. Jäätelön ohje on maailman yksinkertaisin ja helpoin, tosin vaatii vähän tehokkaamman blenderin, mielellään sellaisen, jossa on mukana sekoitinkapula.

Tämä on siis yhden raaka-aineen jäätelö ja ollut toki pinnalla jo pari vuotta. Nyt kun vihdoin ja viimein kokeilin sitä itse, niin on todettava, että oli kyllä todella hyvää! Kypsissä banaaneissa on riittävästi makeutta, joten tämä ei kaipaa lisämakeutusta, mutta jos on erityisen makean ystävä, niin kookossokeri tai vaahterasiirappi toimii täydellisesti. Jäätelöstä tuli todella samettista ja kuohkeaa, eikä siitä olisi ikinä arvannut, että siinä on pelkkää banaania, olisi luullut kermajäätelöksi, vaikka kaloreita on rutkasti vähemmän! Jos kuorit ja pakastat banaaneja enemmän, sinulla on aina käsillä raaka-aineet maailman nopeimpaan jäätelöön! Jäätelön voi valmistaa myös riittävän tehokkaassa monitoimikoneessa, jossa kunnon terät.
YHDEN RAAKA-AINEEN BANAANIJÄÄTELÖ
haluamasi määrä kypsiä banaaneja
Kuori banaanit ja paloittele ne muutamaan osaan. Pakasta. Laita jäätyneitä banaaneja tehokkaaseen tehosekoittimeen ja käytä konetta, kunnes seos on sileää ja kuohkean jäätelömäistä. Tarjoile välittömästi!



maanantai 4. heinäkuuta 2016

Balsamico-mansikkahillo (gluteeniton, viljaton, maidoton, paleo, vegaaninen, munaton, sokeriton ja vhh vaihtoehto))

Osallistuin jo vuosi sitten Dansukkerin kilpailuun, jossa piti tuunata perus mansikkahillo uuteen uskoon. Kuten usein ennenkin, reseptin julkaisu siirtyi ja siirtyi, kunnes oli jo talvi, joten ajattelin nyt olevan täydellinen hetki sen julkaisuun. Ensimmäinen idea mikä mieleen tuli oli vanilja. Todella omaperäistä! Piti siis keksiä jotain muuta ja sitten mieleen juolahti balsamico. Mansikat makean balsamicohillon kanssa on jo oikeastaan klassiko, joten päätin valmistaa hilloni sillä.
Kilpailussa hillo piti valmistaa hillosokeria käyttämällä, mutta valmistin hillosta myös sokerittoman version. Tämä postaus sisältää reseptit kumpaankin.

Balsamico sopi hillon yltiö äitelään makuun täydellisesti. Aluksi ajattelin lisätä balsamicoa vaan pari ruokalusikallista, mutta ei se maistunut hillossa yhtään. Yllätyin lopulta siitä, miten paljon balsamicoa piti lisätä, jotta sen vieno happamuus maistui. Älä huoli, tämä hillo on ainakin omaan makuuni edelleen todella makea eikä suinkaan happaman muikea, kuin ehkä voisi balsamicon määrästä kuvitella! Balsamico vain taittaa hieman makeaa makua ja tuo hienostuneen maun hillolle, kuten eräs testimaistaja totesi. Voit toki lisätä sitä alkuun vähemmän ja lisätä maistamisen jälkeen lisää, jos tunnet kaipaavasi. Lisäsin hilloon myös hieman vaniljajauhetta, mutta se ei juurikaan maistu hillossa, joten sen voi jättää poiskin tai lisätä enemmän. Sokerittoman hillon makeutin osittain myös vaniljastevialla.
Loppuu vielä vinkki hillontekijöille, että itse en pidä hillosokerilla tehdyistä hilloista, sillä ne ovat todella makeita ja lopputulos on kuin kaupan hillo. Sitä vastoin kannattaa käyttää hillosokerin tilalla hillohyytelösokeria (siis jos ei vältä sokeria), jolloin lopputulos on edelleen makea, mutta samalla raikas. Mansikoista tehty hillo maistuu keskellä talvea aivan tuoreille mansikoille, toisin kuin hillosokerilla tehty hillo.
SOKERILLINEN BALSAMICO-MANSIKKAHILLO
500g mansikoita pilkottuna
250g hillosokeria
1,25dl tummaa balsamicoa (tai maun mukaan)
1 vaniljatangon sisus
Laita mansikat, sokeri, balsamico ja vaniljatangon sisus kattilaan ja kuumenna kiehuvaksi. Laita alkuun vaikka vähemmän balsamicoa, sillä sitä saa lisättyä valmiiseen hilloon myöhemminkin, jos tarve vaatii (niin minäkin tein: 2rkl muuttui 1,25dl). Keitä miedolla lämmöllä ja kuori pinnalle muodostuva vaahto pois. Keitä hilloa miedolla lämmöllä 10 minuuttia ja anna sen hieman jäähtyä ennen purkitusta. Maista hilloa ja lisää makusi mukaan balsamicoa lisää.
SOKERITON BALSAMICO-MANSIKKAHILLO
250g mansikoita pilkottuna
1,5dl erytritolia tomusokerina
15 tippaa vaniljasteviaa
1-1,5rkl balsamicoa
0,25-½tl ksantaania (riippuen kuinka paksua hilloa haluaa)
Lisää ksantaania lukuun ottamatta kaikki aineet kattilaan ja keitä miedolla lämmöllä 5-10 minuuttia. Kuori pinnalle muodostuva vaahto pois. Ota kattila hellalta ja ota seoksesta osa nesteestä toiseen astiaan. Lisää siihen ksantaani varovasti ripotellen koko ajan voimakkaasti vispilällä vispaten, jotta vältät paakut. Lisää seos takaisin lopun mansikkaseoksen joukkoon ja sekoita huolellisesti. Mikäli haluat soseuttaa koko hillon, voit silloin lisätä ksantaanin soseutetun seoksen joukkoon suoraan. Syy, miksi ksantaani kannattaa ensin sekoittaa nesteen joukkoon on, että jos sitä yrittää sekoittaa koko seokseen, jossa on myös mansikan palat, se tuppaa paakkuuntumaan, eikä lopputulos ole kaunis.