Som Tam on thaimaalainen tulinen salaatti, pieni välipala, jota myydään katukeittiöissä. Se valmistetaan oikeaoppisesti vihreästä, raa'asta papaijasta. Vihreä papaija on rapeaa, mutta se ei mielestäni maistu juuri millekään. Som Tamin valmistukseen tarkoitettua papaijaa saa Suomessa lähinnä aasialaisista ruokakaupoista ja se on kaiken lisäksi melko arvokasta. Monet ovat korvanneet papaijan kaalilla tai porkkanalla (sopii erityisesti hiilareita laskeville, kun vihreää papaijaa ei ole saatavilla). Olen myös törmännyt kurkusta tehtyyn versioon. Myös kirpeitä ja kovia omenoita on käytetty.
Kaupassa oli tällä kertaa tarjolla isoja papaijoita, joista
osa tuntui painaessa vielä kovilta. Vaikka yleensä Suomessa monet eksoottiset
hedelmät ovat usein ostettaessa vielä raakoja käytettäväksi, niin papaija on
lähes aina liian kypsä som tamiin. Mitäs pienistä, sillä mennään mitä annetaan.
Tosin nytkään ei annettu mitään vaan ostettiin ihan itse. Papaija oli tosiaan
liian kypsä, mutta osittain kuitenkin vielä kovahko. Käytin tähän kovempaa
osaa, jota sai raastettua helpommin. Papaijan voi raastaa karkealla
raastinraudalla tai käyttäen juustohöylää. Julienne-rauta on tähän
tarkoitukseen aivan mahtava peli, tosin sitä ei varmaan kovin monelta löydy.
Niitä saa aasialaisista elintarvikeliikkeistä ja keittiötarvikkeita myyvistä
liikkeistä.
Thaimaan katukeittiöissä papaija suikaloidaan perinteisesti
ottamalla toisella kädellä kiinni papaijan alapuolelta ja hakkaamalla terävällä
veitsellä papaijan pintaan lovia. Lopuksi papaijasta leikataan pystypäin ohuita
siivuja, jolloin muodostuu suikaleita. En kuitenkaan millään lailla suosittele
kyseistä tapaa, sillä se ei ole turvallisimmasta päästä. Käytäthän siis jotain
muuta tapaa, ettet vahingossa menetä sormiasi!
Tämä salaatti on maistettu suomalaiseen makuun eli
huomattavasti aitoa miedommaksi. Kyseessä on nimittäin yksi thaikeittiön
tulisimmista ruuista. Tilatessa salaattia ostajalta kysytään, kuinka monta
chiliä hän haluaa annokseensa. Koska salaattiin käytetään pikkuruisia
thaichilejä (prik eli "hiirenkakkachili"), jotka ovat todella tulisia,
yritin pyytää vanhalta rouvalta vain puolikasta chiliä, vaikka olenkin tottunut
syömään tulista ruokaa (siis suomalaisittain tulista). Rouva ei kolmesta
selvennyksestä huolimatta tuntunut ymmärtävän pyytämääni, joten annoin periksi
ja sain salaattini yhdellä chilillä. Voi juman kekka, että oli tulista, tukka
meinasi lähteä päästä! Mutta hyvää se oli! Tämä versio on paljon miedompi ja
maistuu myös niille, jotka eivät ole kovin tottuneita tuliseen. Ja mausteitahan
voi jokainen säätää oman makuun sopivaksi. En siis millään lailla väitä tämän
olevan aito ja autenttinen resepti, vaan tämä on oma miedompi versioni
alkuperäisestä, jotta saan pitää hiukset päässäni vastaisuudessakin!
Tyypillisesti salaattiin lisätään vielä myös ripaus
palmusokeria, mutta korvasin sen tällä kertaa toffeen makuisella stevialla. Varoituksena
vielä kaikille, joille kalakastike ei ole tuttu, ettei kannata pelästyä pulloa
avatessa, nimittäin litku haisee todella pahalle. Se kuuluu asiaan, eikä tuote
suinkaan ole pilalla. Ole kuitenkin rohkea, nimittäin valmis salaatti ei maistu
pilaantuneelta kalalta, vaan herkulliselta suolaisen, makean, kirpeän ja
tulisen liitolta ;)
SOM TAM
1 valkosipulin kynsi hienoksi silputtuna
½ mietoa punaista
chiliä siemenet poistettuna ja silputtuna
1½tl kalakastiketta
1 limen mehu
5 tippaa toffeesteviaa (tai maun mukaan muuta makeutta antavaa maun mukaan)
1l raa'ahkoa papaijaa ohuina suikaleina (tai esim. kyssäkaalia + porkkanaa, lue johdantoteksti)
iso kourallinen kirsikkatomaattia halkaistuna
1 kourallinen paahdettuja maapähkinöitä
Sekoita valkosipuli, chili, kalakastike lime ja stevia
kulhossa tai isossa morttelissa ja hakkaa niitä hetki, jotta niistä irtoaa
makua. Lisää papaija ja hakkaa hetki. Varo rikkomasta papaijaa liikaa,
tarkoitus ei ole tehdä muusia. Lisää tomaatit ja hakkaa vielä hetki, jotta
tomaatista irtoaa nestettä. Murskaa puolet pähkinöistä hienommaksi esimerkiksi
muovipussissa nuijalla hakkaamalla ja lisää ne salaatin joukkoon. Laita
tarjolle ja ripottele päälle loput pähkinät.
p.s. Ihmettelin pitkään miksi ruoka on jotenkin poikkeavan näköistä, kunnes vasta myöhemmin tajusin unohtaneeni siitä kokonaan vihreät pavut. Tosin olen itse korvannut ne usein vihreällä parsalla, sillä se sopii monien vatsalle papuja paremmin. Lisää siis kumpaa tahansa, niin saat vähän lisää väriä ja tekstuuria salaattiin. Ne voi myös "unohtaa", ja salaatti on silti todella herkullista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti